Järvi-Suomen Energia ja Evision pilotoivat uutta, datavetoista kunnossapitomallia, joka korvaa perinteiset kalenteriperusteiset toimenpiteet älykkäällä analytiikalla. Ilmasta käsin kerätty laserdata, sähköverkon häiriöhistoria ja verkkotopologia yhdistyvät tekoälyn avulla selkeäksi tilannekuvaksi. Tietoon perustuvalla päätöksenteolla toimenpiteet voidaan kohdentaa sinne, missä tarve on suurin – säästäen kustannuksia, välttäen turhaa työtä ja minimoiden sähkökatkot.
Lähtökohta: Kalenteriperusteinen kunnossapito ei enää riitä
Perinteinen kunnossapito perustuu kalenteriin – tarkastukset ja toimenpiteet tehdään etukäteen suunnitellun aikataulun mukaan. Järvi-Suomen Energialla haluttiin selvittää, voisiko kunnossapitoa kohdentaa fiksummin hyödyntämällä laajaa data-analyysiä ja tilannekuvaa sähköverkosta.
“Kalenteriperusteinen kunnossapito voidaan hahmottaa jakaumana, jossa suurin osa toimenpiteistä osuu keskivaiheille. Jakauman päädyissä on kuitenkin potentiaalia optimoida: jossain tehdään turhaa työtä ja jossain ollaan auttamattomasti myöhässä,” Järvi-Suomen Energian kehityspäällikkö Tomi Öster toteaa.
Pilotin toteutus: Monipuolinen datasyöte ja alueellinen strategia
Evision ja Järvi-Suomen Energia loivat yhdessä laskentamallin, joka arvioi eri verkonosien haavoittuvuutta ja kunnossapidon tarpeen kiireellisyyttä.
Pilotissa kokeiltiin luotettavuusperusteisen kunnossapidon toteutusta rajatulla alueella. Analyysin pohjana käytettiin muun muassa LiDAR-pistepilviaineistoa, verkon häiriöhistoriaa, verkkotopologiaa ja muita teknisiä datasettejä. Tekoälyä ja laskentaa hyödyntävän työkalun avulla luotiin paikkatietoalustalle visuaalinen kuva verkon kunnosta ja kriittisistä kohteista.
“Verkon osien kunto on analysoitu ja pelkistetty helpommin ihmisen käsiteltäväksi. Työkalun avulla verkkoalueet on jaettu sopivan kokoisiksi tarkastus- ja raivauskokonaisuuksiksi, jotka voidaan aikatauluttaa tehokkaasti eri vuosille,” Öster kertoo.
Tavoitteena on minimoida hajanaisia ja yksittäisiä tarkastuksia sekä keskittyä laajempiin, kustannustehokkaisiin toimenpidekokonaisuuksiin. Näin voidaan turvata kunnossapidon sujuvuus ja välttää yllättävät tilanteet, kun aluskasvillisuus hipoo jo linjaa.
Miksi tämä on ajankohtaista juuri nyt?
Ilmastonmuutos näkyy sähköverkon kunnossapidossa jo konkreettisesti. Kasvukaudet ovat pidentyneet, ja vesakko puskee nopeasti linjojen alle, mikä lisää sekä riskejä että kustannuksia.
“Jo muutamassa vuodessa uuden sähkölinjan alle voi kasvaa vesakko, joka yltää lähes johtimien tasolle. Tämä tarkoittaa enemmän raivauksia ja suurempaa työkuormaa kunnossapidolle,” Järvi-Suomen Energian projektipäällikkö Markus Rintala toteaa.
Datan tehokas hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden siirtyä reaktiivisesta mallista ennakoivaan ja suunnitelmalliseen toimintaan. Kun kunnossapito kohdennetaan sinne, missä tarve on suurin, saavutetaan tehokkuutta – sekä taloudellisesti että työturvallisuuden näkökulmasta.
“Kunnossapidon toimenpiteitä on saatava kohdistettua niihin alueisiin, jotka kaipaavat sitä eniten. Kokonaisuuden on kuitenkin pysyttävä hallussa, eivätkä raivausalueet saa pirstoutua liian pieniksi tai kauas toisistaan. Tarkastus- ja raivaustöiden alueet täytyy suunnitella tehokkaiksi kokonaisuuksiksi, joissa saadaan kerralla tehtyä mahdollisimman paljon. Datan parempi hyödyntäminen ja kartalle näkyviin saaminen tuo tähän apua,” Rintala kertoo.
Seuraavat askeleet: kokemuksia kentältä
Tarkastukset ja raivaukset tehtiin kesän 2025 aikana luotettavuustyökalun tietoa hyödyntäen. Tavoitteena saada käytännön kokemuksia siitä, miten datalähtöinen kunnossapito vaikuttaa operatiiviseen työhön ja resurssien käyttöön.
Kun pilotin tulokset valmistuvat, nähdään kuinka hyvin datavetoisuus ja ennakointi voivat muuttaa koko sähköverkon kunnossapidon ajattelua. Onnistuneen kokeilun myötä luotettavuusperusteisen kunnossapidon malli saadaan toivottavasti laajempaan käyttöön – ja tulevaisuudessa se voi olla sähköyhtiöiden uusi normaali.
